torstai 4. kesäkuuta 2015

Sallan kieli

Mies käytti soinnukasta h:llista (ei suinkhaan ja mie, sie) murrettaan, jota kuuluu, erinäisin paikallismuunnoksin, puhuttavan jokseenkin koko Lapin alueella.
Tällainen tilapäistuttava lyöttäytyi  Aaro A. Nuutisen seuraan joskus 30-luvun alussa Kemijärvellä. Nuutinen kertoo seikkailuistaan kirjassaan Lapin lumoissa (WSOY, 1933). Kemijärveltä matka jatkuu ”Märkäjärvenkylään ja muualle Kuolajärven pitäjään, siis Sallaan.

Maisemista, luonnosta, ihmisistä – toimittaja Nuutinen tuntuu innostuvan kaikesta kokemastaan, tosin koetut kurjuudetkin kirjataan tarkasti. Kielestä ja murteistakin hän haltioituu, jopa siinä määrin, että havainnot ovat välillä ehkä vähän niin ja näin.

Sallassa ei viljellä mietä eikä sietä. Eikä täällä suinkahan sanota suinkhaan. Kuten sallalainen Outi Ollila todistaa pro gradu -tutkimuksessaan, h on säilynyt sanan lopussa vokaalien välissä alkuperäisellä paikallaan, esimerkiksi tällaisissa tapauksissa: Suomehen, silimihin, ajettihin, hihtamahan, kuollehet.

Sallan murre saa osansa myös professori Harri Mantilan väitöskirjassa Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna. Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa. (Tolokun nimi väitöskirjalla muuten!)


Vaikka Salla sijaitsee idässä, täällä puhutaan lännen kieltä. Sallan murre siis kuuluu länsimurteisiin; toki idästäkin on saatu vaikutteita. Itämurteiden naapurissa tässä ollaan.

Kun sallalaiselta kysyy, millaista Sallan murre on, vastaus saattaa kuulua ykstotisen moniselitteisesti: Mikä murre? Kukapa sitä omaa äidinkieltään murteena, murrettuna kielenä, pitäisi.

Sallalaiselle Sallan kieli on ehjä ja kokonainen, itsestäänselvyys. Kuin ilma, jota sallalainen hengittää. Maailman puhtain.

LÄHTEET
* Harri Mantila: Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna. Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa. SKS, 1992.
* Aaro A. Nuutinen: Lapin lumoissa. WSOY, 1933.
* Outi Ollila: Sallan murteen erityispiirteitä. Oulun yliopisto, 1988.

Opasteita Sallatunturilla. Kuva: Vesa Heikkinen.

 

 

 

4 kommenttia:

  1. Rovaniemeläisenä kysyn: mitä sanotaan mie/sie:n sijaan? Minä/sinä?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kysymyksestä! Joo, kyllä se niin enimmäkseen on, minä ja sinä.

    VastaaPoista
  3. Niin ja tietenkin puheessa "sinä" usein lyhenee: "Muistakko nä?"

    VastaaPoista
  4. Rovaniemeläiset ja torniojokilaaksolaiset ovat aina kautta aikojen väittäneet, että sallalaiset yrittävät puhua kirjakieltä siinä kuitenkaan onnistumatta. Viittaan juuri noihin mie/minä ja sie/sinä sanoihin.
    Tuo "muistakko nä?" on tuttua myös Oulun seudun murteessa.

    VastaaPoista

Voit vapaasti kommentoida blogimerkintää. Kommentit eivät tule näkyviin heti; bloggaajan pitää ensin hyväksyä ne. Voit lähettää myös muita kuin juuri tähän blogiin liittyviä huomioita Salla-aiheesta blogin kirjoittajalle. Kiitos!